Sotkijat ja "Sepittäjät" -eli metodi jolla vallanpitäjät estävät kriittisiä ääniä kuulumasta

Missä vain on kyseenalaistettu vallitsevat poliittiset doktriinit tai puhuttu ääneen asioista, joista Suomessa on ollut tapana vaieta, sinne on rientänyt aina -kuin tilattuna- jonkinlainen poliittinen mörkö leimaamaan esiintuodun asian omalla persoonallisuudellaan.

Kyseinen pyytämättä saapunut "aktivisti" on yleensä pistänyt pystyyn hördellin, josta sivullinen ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, mutta po. asiasta aidosti kiinnostuneita ei ole yhtään naurattanut. Tiedätte varmaan kenestä on puhe, mutta hän ei ole ainoa lajissaan.

1. 70-90 -luku
2. Presidentinvaalit
3. Metodi, eli kuinka homma toimii

1. 70-90 -luku

Neuvostoliiton valtioterrorismi- ja piilovaikutusjärjestö, joka perustettiin keisarillisen Saksan entisen asiamiehen Vladimir Iljitsh Leninin henkilökohtaisesta aloitteesta, toimi aluksi nimellä "Tseka". Tseka käytti alusta alkaen terrorin ja väkivallan lisäksi ns. "väärän lipun operaatioita". Se tarkoittaa, että bolshevikki-agentit tekeytyivät muuksi kuin mitä olivat, ja pyrkivät johtamaan harhaan vastustajiaan.

Poliittiselle vastustajalle voitiin myös tuottaa haittaa esiintymällä julkisesti sen edustajina, ja mahdollisimman tökerösti. Minkään lajin kierous ei ollut bolshevikeille vierasta, ja kerran opittuaan he eivät unohtaneet mitään halpamaisuuden lajia. Kieroilu osattiin toki muissakin piireissä. Eräs varsin tunnettu tapaus on Berliinin valtiopäivätalon tuhopoltto 27.2.1933.

Järjestämällä itse tuhopoltto-attentaatin, ja syyttämällä siitä kommunisteja, Hitler kumppaneineen sai läpi erinäisiä poliittisia tavoitteitaan. Syylliseksi löydettiin heikkomielinen kommunisti, hollantilaispoika Marius van der Lubbe, joka oli järjestetty poliisin löydettäväksi palopaikalle. Poliittisia lavastettuja tuhopolttoja on esiintynyt lähempänäkin.

Joulukuussa -77 "valtakunnanjohtajan" ja "luciferiaanisen kirkon pääpapin"Pekka Siitoimen jonkinlainen adjutantti, hiukan onneton nuorimies Turusta ja van der Lubben tapaan entinen kommunistinuori, jäi kiinni kömpelöstä yrityksestä sytyttää taistolaiskommunistien lehteä painavassa kirjapainossa tulipalo.

Palo oli yritetty sytyttää porraskäytävään, ei tulenarkaa ja syttymisherkkää tavaraa täynnä olevaan painotilaan, eikä rakennus palanutkaan.Tuhopoltto-yritelmän kömpelyyden näki heti jokainen poliittisesti kokenut tarkkailija, jos halusi nähdä. Demari kommentoi tapausta tuoreeltaan, siteeraten Tiedonantajan omaa tekstä paria viikkoa ennen "tulipaloa": "Kun puu ei tee kauppaansa, sahat palavat." Rikostutkijat pääsivät heti "uusnatsien" jäljille, koska sytytysaineet oli pakattu P.Siitoimen aiemman firman mainosteipillä. Varsin ammattitaidotonta sytyttäjiltä, tai sitten ei?Media-möly Tiedonantajan kokeman "fasistisen iskun" johdosta oli yhtä suurta kuin kettutyttöjen iskujen johdosta, mutta nyt ei oltu syyllisten puolella, vaan uhrin. Taistolaisia lähellä olleen Tampereen Yliopiston Ylioppilaskunnan julkaisun, Aviisin, pääkirjoitus edustakoon lajiaan: 5.12.1977 Aviisin päätoimittaja Jukka Tuurala kirjoitti lehden pääkirjoituksen otsikolla Murhapoltto. Kirjoituksen takana on Tiedonantaja -lehteä painaneen kirjapaino Kursiivin tuhopoltto. ”Kansaamme painaa työttömyys, näköalattomuus, epätoivo. Monopolipääoma poliittisine esikuntineen vaatii, laatii ja toteuttaa yhteiskuntasopimusta saman menon jatkamiseksi. Liian monet myöntyvät oikeiston tahtoon, luopuvat vaatimasta, tahtomasta – ihmismäisestä elämästä. Fasismi versoo.” ”– – Nyt ei ole aika ymmärtää fasisteja. Nyt on aika pitää huoli siitä, että fasistien ensimmäinen todella tuhoisa esiintyminen jää myös viimeiseksi tällä erää ja iäti.” ”Vaatimukset kohdistuvat ennen muuta valtiovaltaan. Pariisin rauhansopimus velvoittaa estämään kaiken fasistisen toiminnan maassamme. Jo nyt on fasisteja siedetty liian kauan.””Mutta toiminta fasismin vaaraa vastaan koskettaa myös meitä jokaista. Vastuu fasismin kitkemisestä on meillä jokaisella, kaikilla demokraateilla ja rauhantahtoisilla ihmisillä.” Niin mitä Hitler ja Göring tavoittelivat Berliinin tuhopoltollaan? Poliittisten vastustajiensa kitkemistä tietysti! Ehkäpä heidän propagandistinsa jopa osuivat käyttämään samoja lauseita ja sanontoja, kuin Jukka Tuurala?Tuuralan vaatimaa "fasisminvastaista" toimintaa tai kieltävää lainsäädäntöä "Pariisin rauhansopimuksen hengessä" ei tullut, mutta eipä nähty fasismin nousuakaan. Jos mitään fasismia ei ollut lainkaan olemassa? "Fasismi" on sana, jota monet vasemmistolaiset mussuttavat mielellään, mielihyvää tuntien ja kokien olevansa oikeesti hyviä ihmisiä? Jotta tätä herkkua olisi tarjolla, täytyy jonkun (mutta vaarattoman!) silloin tällöin esiintyä "fasistina". P.Siitoin kantoi tätä vastuuta vuosikymmeniä, mutta miksei vasemmisto koskaan kiittänyt häntä siitä? Netin avoimilla keskustelupalstoilla siitoin-spammaus l. sisällyksettömät ja keskustelu-teemoihin liittymättömät viestit, joissa alkeellisilla lauseilla jauhetaan "valtakunnanjohtajasta", kyllästyttävät ja raivostuttavat monia lukijoita, mitä ei liene syytä ihmetellä.Usein "Siitoin-fanit" toivotetaan painumaan "natsi-palstoille" jankuttamaan asiaansa. Vaan kun heitä ei laita-oikeisto-orientoituneilla foorumeilla näy? Syynä lienee se, että po. palstoille täytyy kirjautua ja keskustelijat suurinpiirtein tuntevat toisensa. Feikki-"natseille" ei ole sijaa. Näyttääkin siltä, että "siitoinistit" ym. oikeistohörhö-äänet nettikeskusteluissa ovatkin useimmiten vasemmistoteinejä tuottamassa kompromenttoivaa kamaa "äärioikeistosta"? Ainakin kummallisen kotimaisen oikeisto-aluskasvillisuuden saama mediajulkisuus on tullut miltei ainoastaan taistolaistoimittajien ja -elokuvantekijöiden taholta.

"Sieg Heil!! ÖRINÄÄ... Sieg Heil!! ÖRINÄÄ...!""Dokumentti"-elokuvilla ja niiden toistuvilla TV-esityksillä ym. haastatteluilla esilläpidettyä "oikeistolaista" alamaailmaa yhdistää vasemmisto(?)aktivisteihin harrastus omatoimiseen alkoholijuomien valmistukseen. Vasemmiston tunnetuin resepti on "kuokkavieraiden" kuuluisa "appelsiinikilju", joka on siis päässyt tasavaltamme myyttien joukkoon "Linnan boolin" rinnalle. "Valtakunnanjohtajalle" kiljunkeitto toi käräjöintiä, mutta kuokkavieraista nopeimmat lienevät jo päässeet kiljukattilan äärestä boolia maistelemaan? Tasan ei käy onnen lahjat. 2. Presidentinvaalit Puolueiden ulkopuolelta presidentinvaaleihin tullut talous-asiantuntija, Helsingin kauppakorkean yrittäjyysprofessori Arto Lahti joutui kohtaamaan kummallisen kysymyksen YLE:n vasemmistolaisen toimittajan tentatessa häntä suorassa lähetyksessä. Toimittaja tiukkasi A.Lahdelta, että "ovatko kaikki hänen kannattajansa Seppo Lehdon kaltaisia?"Seppo Lehto oli nimittäin ehtinyt "kannattaa" Lahtea nettispammauksissaan. Kuten v.2007 eduskuntavaaleissa Lehto "kannattaa" mm. eräitä Perussuomalaisten ehdokkaita. Millä tavalla he tai Arto Lahti olivat ansainneet Seppo Lehdon "kannatuksen"? Lehdon "suosiossa" näyttävät olevan erityisesti Karjalan palautuksen kannattajat ja nykyistä ulkomaalaispolitiikkaa kritisoivat. Arto Lahti on myös tuonut asiantuntevissa lehtikirjoituksissaan esiin kritiikkiä Suomen demarivetoista ja maalle tuhoisaa talouspolitiikkaa kohtaan. Eli kaikki Sepin kohteeksi joutuneet ovat tavalla tai toisella haitanneet vallassaolevaa establishmentiä ja erityisesti jälki-kyyristelevää idänpolitiikkaa.Palaamme vielä demaritoimittajan kysymykseen Arto Lahdelle: Onko normaalia, että valtakunnallisella TV-kanavalla kysellään presidenttiehdokkaalta, mitä hän on mieltä siitä että joku kylähullu on sanonut kannattavansa häntä? Muualla kuin Suomessa tälläistä ei todennäköisesti voisi tapahtua, ja täälläkin vain jos toimittaja on tietoinen Seppo Lehdon käyttötarkoituksesta.   3. Metodi, eli kuinka homma toimii Politiikassa toimivat tietävät, että he tulevat tekemään vääriä tekoja, elleivät ole jo tehneetkin. Jotta leveän leivän syrjässä pysyisivät hampaat kiinni, täytyy olla jokin konsti ikävien asioiden pitämiseksi poissa julkisesta keskustelusta. Seuraavassa katsaus tavanomaiseen metodiikkaan: Kiistetään kaikki. Näin menettelevät vain tyhmät tai vallan sokaisemat. Tämä on häviäjän taktiikkaa. Fiksu hankkii asiantuntijan, -hätätapauksessa vaikka lukiolais-poika jota tituleerataan "tutkijaksi", joka mediassa toistaa taikasanat: "Asia ei ole sillä tavalla." Asiantuntijan ei tarvitse tietää mistään mitään, vaan tärkeintä on virallinen asema jossakin, ja sopiva habitus. Esitetään torjuttua tietoa muistuttavaa hömppää, joka jättää kuulijaan muistijäljen. Kun "pahaa tietoa" tulee manipuloidun kuulijan korviin, hän "tunnistaa": "-Ai, tämä on sitä. Enpä taida olla kiinnostunut." Näin vaarallisen tiedon "ekologinen lokero" mediatodellisuudessa tulee täytettyä heikennetyllä kannalla, eikä vahinkoa tapahdu. Nettiin voidaan myös tehdä vaarallista aineistoa sisältävää sivua muistuttava tekele. "Palkataan hulluja", eli etsitään jostakin sopivia kahjoja ikäänkuin ottamaan nimiinsä torjuttava asia. Jos joku vielä näiden toimenpiteiden jälkeen kiinnostuu ko. aiheesta, hän etsiytyy virallisen Mr/Ms.Hömpän luokse, -ja huomaa että tämän on täyttää potaskaa koko juttu. Sitten kiinnostunut lakkaa olemasta kiinnostunut, kuten olikin tarkoitus. Viralliset hömppä-hemmot pidetään esillä mediassa sopivin välein. Esitetään oikeaa tietoa väärien henkilöiden/kanavien kautta, niin ettei tiedolla ole kuulijoita. Kun asia on kerrottu, sen uutisarvo laskee. Eristetään torjuttavan tiedon harrastus "alakulttuuriksi", joka ei kommunikoi suuren yleisön kanssa, vaan ajan mittaan etääntyy normaali-ihmisiä kiinnostavasta maailmasta. Klassinen esimerkki tästä on äärivasemmiston varjomaailma, jossa nämä onnettomat jyystivät ideologiaansa vuosikymmeniä erossa reaalimaailmasta.Näin vaarallisesta tiedosta tulee "vaihtoehtoista", eli kukaan normaalielämää elävä ei välitä siitä pätkääkään. Myönnetään torjuttava tieto todeksi, ja ryhdytään itse "edustamaan" sitä. Samalla saadaan (mediaa käyttäen) sen virallisen tulkitsijan rooli. Tästä asemasta käsin vesitetään ko. ilmiö, ja heti tilaisuuden tullen tehdään ikäänkuin kompromissi vallitsevan käsityksen kanssa, ja tuomitaan aidosti po. mielipidettä esittäneet "ääriryhmäksi". Tätä siirtoa valmisteltaessa lähetetään joku muu sättimään po. tiedon esittäjiä niistä näkökannoista käsin, jotka itse tullaan seuraavassa hetkessä hylkäämään. Näyttää siltä, että listamme kohta 4 on poliittisen eliittimme erityisessä suosiossa?Tämän tarkastelun aiheena oleva poliittinen homesieni toimii seuraavalla persoonallisella tavalla: Hän tekee itsestään mahdollisimman epämiellyttävän, "kierittäytyy ihmisen ruuansulatuksen lopputuotteessa yltä päältä". "Iso Poika" osoittaa: "Tuolla mene paha henkilö jolle olemme vihaisia." Käskyläinen juoksee kohti Ison Pojan vihamiestä/naista, huutaen: "No terve mun paras kaveri!" Ja sitten oikein lämmin "karhunsyleily"! Ollakseen tehtävänsä mittainen käskyläinen kirjoittaa käsittämättömän suuren määrän sähköposteja, keskustelupalsta-viestejä ja väsää blogeja joihin hän leikkaa ja liimaa torjuttavaa informaatiota sisältäviä tekstejä Ison Pojan vihollisten sivuilta tms., ja sotkee joukkoon omaa sekoiluaan ja karkeata pornoa.Sotkijan blogien lukeminen on normaalille ihmiselle hyvin vastenmielistä, ja kuvottava tunne jää lukijan muistiin ja saattaa palautua jos hän uudelleen löytää sotku-sivuilla tahrittua tekstiä tai aihepiiriä sitä rehellisesti edustavasta yhteydestä. Sotkijan toimeksiantajalla on siis syytä olla tyytyväinen käskyläisensä tekosiin. Toivomme, että edelläolevan luettuanne osaatte erottaa erilaisten vihamielisten jäljittelijöiden ja tarkoituksellisten sotkijoiden tekeleet rehellisellä mielellä politiikkaan kantaaottaneiden kirjoittajien ja ehdokkaiden kirjoituksista. Emme voi muuta kuin toivottaa "sotkuhyökkäysten" kohteeksi joutuneille onnea, ja hyviä hermoja, politiikan tekemisessään!   jos hän uudelleen löytää sotku-sivuilla tahrittua tekstiä tai aihepiiriä sitä rehellisesti edustavasta yhteydestä. Sotkijan toimeksiantajalla on siis syytä olla tyytyväinen käskyläisensä tekosiin. Toivomme, että edelläolevan luettuanne osaatte erottaa erilaisten vihamielisten jäljittelijöiden ja tarkoituksellisten sotkijoiden tekeleet rehellisellä mielellä politiikkaan kantaaottaneiden kirjoittajien ja ehdokkaiden kirjoituksista. Emme voi muuta kuin toivottaa "sotkuhyökkäysten" kohteeksi joutuneille onnea, ja hyviä hermoja, politiikan tekemisessään!  Linkkejä: Illuminaatti-dokumentti Aviisin arkisto, mm. Kursiivin "tuhopoltosta". Arto Lahden kampanjasivu. Arto Lahti presidentinvaaleissa 2006 "Sieg-heil-Suomi" -video. Wikipedia: P.Siitoin Hörhö-mielikuvan käyttöä poliittisen ryhmän leimaamisessa.